Anger Foot Review (PC)

Jos olen viime aikoina oppinut jotain itsestäni, en tiedä, viisitoista vuotta, rakastan ehdottomasti – ei, jumaloida ajatus armottomien vihollisten potkimisesta takaraivoon rautaisella saappaalla. Se alkoi kanssa DOOM, ja sitten se lopulta siirtyi peleihin, kuten Bulletstorm, ja jälkeen että, no, siinä vaiheessa asiat alkoivat hieman muuttua liian asia selvä. Totta kai, sillä kun uhkavaatimus tuli usein ilmi, valinta oli aina liian helppo valmistaa: valita hyvä vanhanaikainen rynnäkkökivääri tai tyytyä yksinkertaisesti kokoon yhdeksän ja pariin teräskärkisaappaat. Lienee tarpeetonta sanoa, että viimeksi mainitun puolella olisin turvallisissa käsissä - anteeksi, jalat. Ja se on koska tuosta aseen tuntemuksesta Viha jalka, ei ole yllättävää, tuntui täydelliseltä istuvalta.

Tietysti voisin melko helposti pukeutua mukavaan kenkäpariin ja viettää seuraavat minuutit kuinka monta minuuttia tahansa hölmöimällä varpaista ja sanaleikistä - mutta se ei luultavasti tekisi meille kummallekaan palvelusta. Pitääkseni jalkani suussani enkä tässä tapauksessa vaahdota koko tekstiä, joka seuraa perässä, pidän sen lyhyenä, suloisena ja mikä tärkeintä, piste. Mutta mitä is Viha jalka, jos ei tunteeton alus, jossa aloittelevat taistelijat voivat teurastaa sortajansa sandaaleilla? No, se on itse asiassa muutama asia - mutta se on suurimmaksi osaksi täsmälleen mitä siellä lukee, se on pelissä. Mutta koska olemme tässä hieman edellä, anna meidän kelata sitä muutaman metrin taaksepäin. Anteeksi – Potkin itseäni sen takia.

No, se on vihainen, okei

Olen rehellinen, Viha Jalka ei ihan oikeesti vaativat muodollisen johdannon, sillä se on kuin Luotimyrsky, ensimmäisen persoonan räiskintäpeli, joka on suunnilleen yhtä ajankohtaista kuin mahdollista. En väitä, etteikö siinä olisi tarinaa, mutta kun otetaan huomioon se tosiasia, että se keskittää kirjaimellisesti koko juoninsa paikan ympärille, jota kutsutaan - odota sitä -Paska kaupunki, En voi olla ajattelematta, että olisi ajanhukkaa lisäselvittäminen. Silti, jotta voisin lisätä asiaan hieman ylimääräistä kontekstia, sanon tämän: Viha Jalka ei ole vain noin, no, an vihainen jalka, niin sanoakseni; itse asiassa kyse on jostain muusta – eräänlaisesta rikollisesta kapinasta, joka on sittemmin muuttanut niin kutsutun Paskakaupungin syrjäiset kulmat wannabe-gangsterien ja kofeiininhaluisten kaappaajien joutomaaksi. Ja se on sisällä tätä maailmassa, että sinä, lenkkari-urheilija, käännät suunnan.

En väitä, että tarina olisi suuri, koska siitä puuttuu varmasti sama yksityiskohta kuin monista ensimmäisen persoonan ammuntapeleistä. Mitä minä am Sanotaan kuitenkin, että syvyyden ja monimutkaisuuden puutteesta huolimatta se korvaa oudolla tavalla lukemattomilla muilla tavoilla – sen pelattavuus on onneksi sen pelastus. Ja se on myös helvetin hyvä asia, koska jos poistaisin peppujen lyömisen yleisestä yhtälöstä, minulla ei olisi paljon kirjoitettavaa kotiin, koska se on enemmän tai vähemmän yleisestä pelistä, joka ei jätä paljon mielikuvituksen varaan. Esimerkkinä voidaan mainita, että matka on melko oppikirjallinen A–B, siinä tapauksessa, että sinulla on pahiksia, ja sinulla on sarja paikkoja, jotka kaikki ovat täynnä raakoja ja muita rappeutuneita. Ja se on se.

Vauvanaskeleet

Viha Jalka tavoitteena on kapseloida a erä asioita, mutta se, mitä se vuodattaa sydämensä ja sielunsa luomiseen, on todellakin sama perusinfrastruktuuri, jonka olemme nähneet esim. Korkealla elämällä, Bulletstorm, ja hyvästä syystä, Shadow Warrior. In muut sanoen, se maalaa kuvan, joka sisältää sekoituksen hardstyle-biittiä, satiirisia teemoja ja yhdistelmä-pakkomielle toimintakohtauksia. Kaikkien näiden ominaisuuksien ytimessä on yksi USP-a jalka, kaikista asioista – joita käytät polkeaksesi läpi suurimman osan Shit Cityn tuhkaisista kaupunginosista. Myös muita aseita on hyödynnettävä täysimääräisesti – mutta se on muuta kuin pointti, ja suoraan sanottuna jotain, mikä ei todellakaan lisää pelin yleistä vetovoimaa. No, se ei, mutta miksi sitten pursuaa turhaa hölynpölyä haulikoista, kun voimme vain laulaa säkeitä hyökkäävästä jalasta?

Mitä outoa siinä on Viha Jalka (I sanoa outoa, vaikka minusta se kaikki on melko kiehtovaa), on se, että sinä et vain luota suostandardin jalkasi raakaan lujuuteen. Kuten käy ilmi, peli sisältää myös joukon päivityksiä – suorituskyvyn tehostajia, jotka pysyäkseen johdonmukaisina pelin oudon ja upean teeman kanssa kattavat tuoreista tennareista kunnon taistelukykyjä ja paljon muuta. Myönnettäköön, että tällainen hahmojen nousujärjestelmä ei ole harvinaista tämänkaltaisissa peleissä, mutta se tosiasia, että se ei tehdä hieman ylimääräistä kiemurtelevaa tilaa muutamalle hienolle stat-tehostajalle on hyvä asia, koska se tarjoaa toistoarvon tason, vaikka vain hieman. Mitä tulee siihen, onko vai ei arvoinen paluu on toinen kysymys – kysymys, joka herättää monia, monet erilaisia ​​vastauksia, epäilemättä. Ei niitä kaikkia kuitenkaan voi voittaa, vai mitä?

Adrenaliini & tennarit

Viha Jalka Viihtyy korkeaoktaanisissa ympäristöissä, ja siksi sillä on luonnollisesti tapana ohjata sinut jokaiseen käytettävissä olevaan skenaarioon ilman, että sinulla on vapaa-aikaa pysähtyä ja nauttia nähtävyyksistä. Ja se on hienoa, koska suurin osa sen asetuksista ei kuitenkaan ole valtavasti erilaisia. No minä sanoa kun todella kaikki Shit Cityn kaupunginosat ovat kaikki yhtä eloisia ja järkyttävän silmiinpistäviä kuin seuraavatkin. Riittääkö se aiheuttamaan rakkuloivan päänsäryn? Ei kuitenkaan välttämättä, rehellisyyden nimissä, se ei ota huomioon äänitehosteita ja orkesterin hardstyle partituuria. Silti, älä edes aloita minua musiikin parissa. se on melkein kuin olisin kokemassa bassokuume-unelmaa, enkä osaa sanoa, olenko tällä hetkellä hereillä vai edelleen kiinni kengässä. Kiitos siitä, Viha Jalka.

Joka tapauksessa, jos pidät ryyppäämisestä ja suoraan asian ytimestä, pystyt todennäköisesti pyyhkäisemään suuren osan tavaratilan sisällöstä muutamassa tunnissa. Riittää, kun sanon, Viha jalka, olla toimintavetoinen, ei-nonsense (jonkin verran hölynpölyä, myönnän) ensimmäisen persoonan räiskintäpeli, että se on, ei todennäköisesti maksa sinulle kättä ja jalkaa suorittaaksesi loppuun, tai edes kourallista päiviä, viikkoja tai kuukausia työtä. Asia, jonka yritän tehdä, on tämä: jos luulet, että a suhteellisesti lyhyt matka on sisäänpääsyn hinnan arvoinen, niin et voi mennä pieleen.

Tuomio

Viha Jalka pyrki loihtimaan melko yksinkertaisen, vaikkakin yksinkertaisen viihteen muodon, ja ollakseni rehellinen, se valloitti sen - ja sitten jonkin verran. Kuten suurin osa sen juopuneista esi-isistä – ne, jotka elivät ja kuolivat lainauksen mukaan "jos se ei ole rikki, potkaise sitä silti" -Viha Jalka edustaa markkinarakoa, joka johtuu viimeaikaisesta suosion noususta kulttisuosikkien, kuten Korkealla elämällä, on selvästi potentiaalia ohittaa monet genren suurimmat haastajat. Okei, joten se on outo käsite, mutta kun otetaan huomioon yleisten ampujien valtava määrä todella tänä päivänä ja iässä on aika makeaa, että sumussamme on jotain, joka uskaltaa työntää venettä hieman ulos. Ja rehellisesti sanottuna, olen valmis antamaan kehittäjälle suuren kiitoksen siitä.

On sanomattakin selvää tässä vaiheessa, mutta jos olet sellainen pelaaja, joka usein iloitsee röyhkeästä huumorista ja lyöntihumppauksesta, minulla ei ole epäilystäkään siitä, että ihailet melkein kaikkia saatavilla olevia solmuja ja mukana tuleva etu Viha Jalka. Ajattele sitä hybridinä, en tiedä, Ystäväni Pedro ja Korkealla elämällä, ja sinulla on karkea käsitys siitä, mitä se kaataa sydämen ja sielun muotoiluun. Jos tämä on sellainen keikka, jota ei haittaisi viettää muutamaa tuntia ryyppäämiseen tänä viikonloppuna, voin sanoa vain tämän: hanki se puhallettu ota jalka suustasi ja aloita sen käyttäminen!