EU ei pakota julkaisijoita pitämään pelejä toimintakykyisinä

Euroopan komissio on päättänyt olla pakottamatta videopelien julkaisijoita pitämästä pelejä toimintakykyisinä myyntiensä lopettamisen jälkeen, mikä säästää teollisuudelta määräyksen, joka sen pääasiallinen eurooppalainen kaupankäyntiin osallistuva elin on varoittanut tekevän verkkopeleistä kalliimpia rakentaa. Virallisessa vastauksessaan 16. kesäkuuta 2026 kuluttaja-aiheeseen liittyvään kampanjaan, joka tunnetaan nimellä Stop Killing Games, komissio totesi, ettei se voi ehdottaa oikeudellista velvoitetta pitää pelejä pyörissä, kun niiden myynti lopetetaan kaupallisesti, ja sen sijaan yrittää neuvotella teollisuuden kanssa vapaaehtoista toimintatapaa pelien “elinkaaren lopettamiseksi”.

Julkaisijoiden kannalta, jotka ovat rakentaneet liiketoimintansa verkkopeleiden ja live-palvelujen ympärille, tämä päätös poistaa kalleimman tuloksen. Sitova sääntö olisi edellyttänyt studiolta offline-tilojen suunnittelua, yksityisten palvelimien työkalujen julkaisua tai pelien pitämistä toimintakykyisinä ilman yhtiön infrastruktuuria – kustannukset, joita teollisuus on väittänyt painavan jokaisen julkaisun, ei vain niiden, jotka lopulta sammutetaan.

Miksi komissio perääntyi

Komission päätöksenteon perustelut perustuivat pääasiassa immateriaalioikeuksiin. EU:n tekijänoikeuslain mukaan julkaisijat säilyttävät yksinoikeudet pelien koodiin ja aineistoihin myös tuen lopettamisen jälkeen, ja komissio totesi, ettei se voi pakottaa julkaisijoita uudelleenjakamaan materiaalia tavalla, jota he eivät itse valitse. Se piti yleistä säilyttämismääräystä kohtuuttomana, viitaten julkaisijoiden kustannuksiin, luottamukselliseen liiketoimintatietoon ja potentiaalisiin tietoturvariskeihin, kun peli ei enää ole ylläpidettävissä.

Sen sijaan, että olisi lainsäätäjä, komissio sitoutui kahteen toimenpiteeseen. Vuoden 2026 loppuun mennessä se avaa neuvottelut julkaisijoiden ja kuluttajaryhmien kanssa tavoitteena laadita vapaaehtoinen toimintatapa pelien lopettamisesta, ja se työskentelee kuluttajaviranomaisten kanssa julkaistakseen oikeudet, joita pelaajat jo nyt omistavat. Varapuheenjohtaja Henna Virkkunen totesi toivovansa, että teollisuus hyväksyisi paremmat “auringonlaskun” -standardeja itse.

Komissio nojasi myös olemassaolevaan kuluttajalakiin. EU:n säännösten mukaan digitaalisten sisältöjen osalta, jotka ovat voimassa 1. tammikuuta 2022 alkaen, julkaisijoiden on ilmoitettava ostajille, kuinka kauan peli on tuettu, ja pelaajat saattavat olla oikeutettuja saamaan osittaisen hyvityksen, jos peli suljetaan aikaisemmin kuin sopimus tai heidän kohtuulliset odotuksensa sallivat. EU:n oikeus- ja kuluttajansuojakomissaari Michael McGrath totesi, että pelaajat pitäisi korvata, kun peli lopetetaan aikaisemmin kuin luvattu.

Kustannusargumentti, jonka julkaisijat voittivat

Tulos seuraa läheisesti Video Games Europe -kaupankäyntiin osallistuvan elinin kannanottoa, jonka jäseniin kuuluvat Ubisoft, Electronic Arts ja Microsoft. Ryhmä väitti, että yksityisten palvelimien tai yksinpelin tilojen vaatiminen peleille, jotka menettävät verkkotuen, olisi estottoman kallista ja “muuttaisi perustavanlaatuisesti, miten pelejä kehitetään ja jaetaan”.

Tämä viitekehyksessä on merkitystä verkkopelien taloudelle, johon julkaisijat ovat nojautuneet toistuvan tulon saamiseksi. Verkkopelejä rakennetaan verkkotakaajiin, lisensoituun sisältöön ja jatkuvaan valvontaan perustuvilla järjestelmillä, jotka eivät ole suunniteltu pelaajien hallittaviksi tai sammutettaviksi puhtaasti. Laki, joka edellyttäisi jokaisen pelin jättämistä itse ylläpidettäväksi, olisi pakottanut julkaisijat budjetointiin lopetuksesta ensimmäisestä päivästä lähtien, mikä on kustannus, jota teollisuus on vastustanut, kun se konsolidoi vähemmän ja suurempia verkkofranchiseja.

Mikä teollisuudelle vielä riippuu

Helpotus on osittainen. Kampanja, joka laukaisi vastauksen, syntyi Ubisoftin vuoden 2024 lopettamisesta The Crew -pelistä, joka vaati jatkuvaa yhteyttä yhtiön palvelimiin, myös yksinpelitilassa, ja tuli pelikelvottomaksi, kun palvelimet suljettiin. Ubisoftilla on edelleen oikeusjuttu ranskalaisen kuluttajaryhmän UFC-Que Choisiin kanssa, jossa julkaisija väittää, että ostajat ostivat rajoitetun pääsyn eikä täydellistä omistusta – kysymys, johon komission päätös ei vastaa.

Olemassaoleva hyvitys altistus säilyy. Komission oman viitekehyksen mukaan – jonka mukaan vahvempi kuluttajaoikeuksien täytäntöönpano voi pakottaa julkaisijat pidemmäksi kestävien pelien tekemiseen – sääntelijät odottavat, että elinkaaren lopettamistavat herättävät huomion jopa ilman uutta lainsäädäntöä.

Kampanja ei ole vielä päättynyt. Stop Killing Games, jonka sisällöntuottaja Ross Scott aloitti vuonna 2024, keräsi 1 294 188 vahvistettua allekirjoitusta “Stop Destroying Videogames” -vetoomukseen sen jättämisestä 26. tammikuuta 2026 alkaen – yksi vain 14 kansalaisaloitteesta, joka on pakottanut virallisen komission vastauksen aloitteen käynnistymisestä lähtien. Järjestäjät totesivat, että hylkäys oli odotettu, ja he ovat nyt painostamassa Euroopan parlamentin jäseniä kirjoittamaan pelin säilyttämisen säännöt Digitaalisen reilun pelin lakiin, erilliseen kuluttajansuojeluun liittyvään ehdotukseen, jonka komissio odotetaan esittävän myöhemmin vuonna 2026. Julkaisijoiden kannalta kysymys siitä, kuka hallitsee peliä palvelimien sammumisen jälkeen, on ratkaistu toistaiseksi – mutta ei suljettu.